Aivomme tallentavat päivittäin tietoa serverillemme. Käsittelevät ja muokkaavat saamaansa tietoa sekä tallentavat tärkeäksi katsomansa asiat. Keräämme koko ajan tietoa ympäristöstämme liikkuessamme ilman että edes aina tiedostamme sitä. Oppiminen tapahtuu aivojemme välityksellä ja ympäristömme tuottaa meille virikkeitä oppimiseen.
Oppimista tapahtuu päivittäin. Puhutaan paljon elinikäisestä oppimisesta, jolla tarkoitetaan määritelmän mukaan kaikkea elämän aikana tapahtuvaa oppimista. Kaikki oppiminen kehittää yksilön tietoja ja taitoja. Oppiminen on siis osa päivittäistä arkeamme. Työpaikka ja sosiaaliset kontaktit ovat tärkeimmät aikuisen oppimisympäristöt. Jokainen työ, projekti, asiakas, palvelu, toteutus ja tekeminen opettaa jotakin, kun pysymme tekemiselle uteliaina ja tuntosarvet ylhäällä.
Kuinka utelias sinä olet? Uteliaisuus ajaa meitä oppimaan. Utelias seuraa valppaana ympäristöään. Hän kuuntelee uteliaana muiden sanomia asioita, suodattaa osan ja hyödyntää parhaat opit. Uteliaisuus vie helposti myös sille kuuluisalle epämukavuusalueelle. Siellä me opimme. Niin kauan kuin pysyy mukavuusalueella, on helppoa. Mukavuusalueella ei ole ihan pakko oppia uutta tai tehdä asioita eri tavalla. Epämukavuusalueella sananmukaisesti olo tuntuu hieman epämukavalta. Saattaa muutama hikikarpalokin nousta otsalle. Mutta siellä oppii jotain uutta. Huomaan itsestänikin aina välillä, että pakitan kohti mukavuusaluetta, koska tiedän että jos ylitän rajan, joudun oppimaan enemmän. Toisinaan aivot antavat käskyn, että ei nyt jaksa. Ei aina jaksakaan. Silloin on paras hieman pakittaa takaisin ja ottaa aikalisä. Antaa aivojen sulatella asiaa ja yrittää toisena päivänä uudelleen.
Tutkimuksissa on todettu, että uteliaat aivot muistavat ja oppivat paremmin. Tämän meistä jokainen kyllä varmasti kokee jo pelkästään omassa tekemisessään. Asia joka kiinnostaa ja innostaa tuntuu helpommalta oppia. Mitä oppiminen oikein tekee aivoillemme? Se tekee muutoksia, se virittää serverimme sisäistämään ja tallentamaan haluamiamme tietoja sekä asioita eli niitä joita haluamme oppia. Olen itse istunut luennoilla, missä on ollut tosi hyvä luennoitsija. Selkeä, asiapitoinen, kiinnostava, mutta olenko oppinut jotain. Huomaan luennon jälkeen että en oikein tiedä opinko mitään. Jos taas luennoitsija on haastanut, heittänyt osuvia kommentteja, herättänyt uteliaisuuteni ja laittanut aivoni töihin, huomaankin oivaltaneeni monta asiaa. Olen oppinut jotain. Olen iloinen, hyvällä tuulella ja innostunut oivalluksistani.
Ja ne tunteet vielä, lempiaiheeni tunteet, joista olen aikaisemminkin eri yhteydessä kirjoittanut vaikuttavat oppimiseenkin. Tunteet ja oppiminen kulkevat siis yhdessä ”käsikädessä”. Oppimisen ilo tuottaa hyvää oloa ja myönteisiä tunteita. Tämä tarkoittaa, että voin paremmin ja saan lisää positiivista energiaa. Näin etäaikaan, olen alkanut katsella kodin ympäristöäkin uteliaana tarkemmin. Koskaan ei tiedä missä oppii ja mitä oppii, kun uteliaana katselee ja seuraa ympäristössään tapahtuvia asioita. Ja vielä tunteiden lisäksi, muistetaanhan pitää hyvää huolta aivoistamme antamalla niiden välillä levätä tavalla tai toisella, mikä meille itse kullekin sopii parhaiten. Kaikkien ihanien ja mielenkiintoisten asioiden ja uuden oppimisen keskellä, muistetaanhan myös nukkua tarpeeksi, antaen unen huuhdella ja puhdistaa aivojamme päivän aikana tapahtuneista asioista.
Uteliaalta terkkuja kaikille seuraajilleni.
Comments