Rekrytointi suorittavaan työhön on osoittautunut monelle yritykselle tällä hetkellä todella haasteelliseksi. Tekijöitä saattaa olla hyvinkin vaikea löytää. Varsinkin aikoina, kun on ns työntekijän markkinat. Hyvistä suorittavan työn tekijöistä on tällä hetkellä pulaa monella alalla. Rekrytointi saattaakin vaatia yritykseltä hieman ravistelua ja kyseenalaistamista entiseen nähden. Jos tekijöitä haetaan samanlaisin keinoin kuin aina ennenkin, samoilla kriteereillä ja pyritään etsimään lähes täydellisiä tekijöitä, voi käydä niinkin ettei kaikkein parhaimpia hakijoita saada. Hakijoihin vaikuttaa myös työnantajamielikuva. Millaisena he näkevät yrityksen työnantajana.
Mitä pitäisi huomioida ja tehdä?
Mikäli sopivaa osaajaa ei millään tunnu löytyvän, olisi hyvä ensin tarkastella hakukriteerejä. Haemmeko täydellistä työntekijää, joita ei yksinkertaisesti ole? Käytämmekö samoja hakukriteereitä kuin kaikki muutkin? Entä millainen on tehtävän työnkuva? Kiinnostaako se potentiaalisia hakijoita? Millaiseksi työnkuvaa kannattaisi rakentaa, jotta se kiinnostaisi? Käykö hakuilmoituksesta konkreettisesti ilmi millaisesta työstä on kyse ja millaiset työsuhde-edut työntekijä saa vastineeksi omasta työpanoksestaan? Näitä kysymyksiä voi esimerkiksi pohtia ilmoitusta ja työntekijän työnkuvaa suunnitellessaan. Suorittavassa työssä olevaa työntekijää kiinnostaa työnsisältö, työajat, työn sijainti, onko esimiehen tukea saatavilla tarvitessa, työilmapiiri sekä palkkaus. Miettiessään uuden työn hakemista, työntekijä haluaa jotain joko muuttuvan entiseen nähden, esimerkiksi kehittää osaamistaan, oppia uutta tai enemmän vastinetta työajalle eli esimerkiksi palkkaa tai muita työsuhde-etuja.
Mitä pitäisi tehdä työlle jotta saat motivoituneen työntekijän?
Millaiseksi työ voidaan sisällöltään rakentaa? Voidaanko työn sisältöä muokata ja suunnitella erilaiseksi kuin ennen? Tehdä tehtävästä vaihtelevampi tai muuttaa työaikoja? Kannattaa katsoa ympärille ja miettiä, teemmekö täysin samoja asioita kuin muut vai voimmeko erottua jollain joukosta? Monesti yrityksessä työntekijöillä saattaa olla hyviä ajatuksia työn kehittämiseksi. Kannattaa ottaa suorittavan työn työntekijöitä mukaan kehittämään työnkuvaa ja työn sisältöä. Tällä lisätään olemassa olevan henkilöstön motivaatiota ja sitoutetaan työhön. Työntekijät innostuvat enemmän työstään ja puhuvat myös ulospäin työnantajasta positiiviseen sävyyn.
Vaateet työntekijälle ja työstä saatava ”vastine” tasapainossa
Kannattaa myös olla realisti, kun miettii millaista osaajaa ja taitotasoa tarvitaan tehtävässä. Kannattaa miettiä mitä hakijalle voidaan tarjota vastineeksi? Niin sanotut vaateet työntekijälle ja työstä saatava ”vastine”, pitää olla synkassa keskenään. Eräässä rekrytoinnissa hakijoita oli kohtalaisen hyvin, ja moni hakijoista oli potentiaalinen. Kaikki hakijat olivat vaihtamassa työpaikkaa eli heillä oli olemassa oleva työpaikka. Ainoastaan yksi hakijoista kysyi haastattelutilanteessa mitä yrityksellä oli tarjota hänelle, ja miksi hänen kannattaisi vaihtaa tähän yritykseen? Tämä hakija erottui heti joukosta, koska hän halusi yrityksen myyvän itsensä hänelle. Hän tiesi olevansa pätevä ja hyvä hakija, jonka takia hän halusi myös nähdä, mitä hänelle ollaan vastineeksi työpanoksesta valmiita tarjoamaan.
Työnantajakuva on merkityksellinen nyt ja tulevaisuuden rekrytointien kannalta
Työnantajakuvaa ei rakenneta hetkessä, vaan se on pitkäjänteistä työtä. Sitä ei voi myöskään muuttaa vain kertomalla itse, että olemme hyvä työnantaja. Se vaatii tekoja, toteutusta, kokemuksia ja lupausten lunastamista. Suorittavan työn tekijän hakemiseen vaikuttaa positiivinen työnantajakuva. Työnantajakuvaa rakennetaan kaikkialla missä yritys/organisaatio näkyy. Niin sosiaalisessa mediassa, esitteissä, ilmoituksissa, muussakin markkinoinnissa sekä työpaikan seinien sisäpuolella sekä ulkopuolella sillä yrityksen työntekijät ja vetäjät toimivat yrityksen käyntikortteina. Sen rakentaminen kannattaa aina.
Aloita jo tänään työnantajakuvan tietoinen rakentaminen, jos et ole jo sitä tehnyt. Koskaan ei ole liian myöhäistä.
