• salmekortelainen

Osaajien löytäminen on yhä vaikeampaa tulevaisuudessa – mikä neuvoksi? ☘️


Työnantajilla on nykypäivänä kaikkea muuta kuin helppoa löytää organisaatioonsa tai yritykseensä osaamisprofiililtaan sopivia työntekijöitä. Tietynlainen substanssiosaaminen ei yleensä kuitenkaan riitä, vaan uudelta työntekijältä halutaan monia muita taitoja, kuten hyviä sosiaalisia taitoja, tiimityöskentelytaitoja, empaattisuutta, luovuutta, päätöksentekokykyä, ongelmanratkaisutaitoa, kriittistä ajattelua sekä palveluorientoituneisuutta.


Digitaaliset taidot ovat uusi osaaminen

Substanssiosaamisen ja niin kutsuttujen ”pehmeiden” taitojen lisäksi on työntekijöiltä vaadittavien taitojen joukkoon noussut hyvät digitaaliset taidot. Vuoden 2022 Global Digital Skills -indeksi tunnisti viisi taitoa, joita yritysten tulisi vahvistaa parantaakseen työntekijöidensä digitaalista osaamista seuraavan viiden vuoden aikana.


Nämä viisi mainittua digitaalista taitoa ovat yhteistyöohjelmistojen käyttötaidot, digitaaliset hallintotaidot, kyberturvallisuustaidot, digitaalisen kaupankäynnin taidot sekä projektinhallintateknologiaan liittyvät taidot. Ongelma on näiden taitojen osalta siinä, että näitä taitoja ei kuitenkaan tyypillisesti opeteta perinteisissä oppilaitoksissa, mikä luo hankaluuksia työelämään.


Millä tavoin näitä taitoja sitten voidaan opettaa työntekijöille tai millä tavoin työntekijät voivat hankkia näitä taitoja itselleen, onkin jo toinen asia. Toivotaan, että digitaalisten taitojen hankinta ei jää yksistään työntekijöiden harteille.


Kolme neljäsosaa Helsingin seudun yrityksistä potee osaajapulaa

Yli 70 prosenttia Helsingin seudun yrityksistä kokee jo osaajapulaa. Joka toinen yritys uskoo ongelman vielä kasvavan. Syyskuussa 2022 kauppakamarin teettämän osaajaselvityksen mukaan joka toisessa pääkaupunkiseudun yrityksessä rekrytointitarve tulee kasvamaan seuraavan puolen vuoden aikana. Osaajakyselyyn vastanneista yrityksistä lähes puolet kertoo osaajapulan rajoittavan yrityksen kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä. Tarvetta on sekä ammatillisille osaajille sekä korkeakoulutetuille.


Aloja, joille kyselyn mukaan erityisesti tarvitaan osaajia ovat tekniikan, kaupan, hallinnon ja oikeustieteen, palvelualan ja tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alat.

Kyselyn mukaan keinovalikoimaksi osaajien saamiseksi työelämään yritykset ehdottavat:

· saatavuusharkinnasta luopumista

· koulutuksen sisältöjen kehittämistä vastaamaan paremmin työelämän tarpeita

· työn vastaanottamisen kannustinloukkujen purkamista

· yritysten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämistä.


Olen itse saatavuusharkinnan luopumisen kannalla, jos meiltä ei oikeasti löydy osaajia. Toiseksi yrityksellä tulisi mielestäni olla vapaus valita, kenet yritys palkkaa yritykseensä töihin. Koulutuspaikkojen muuttamiseen vastaamaan työelämän tarpeita, tulisi olla nopeampaa, eikä niin jälkijättöistä kuin nykyään. Lisäksi mielestäni työntekeminen täytyisi aina olla kannattavampaa, kuin työttömänä oleminen. Jos työntekijä jää tai joutuu työttömäksi syystä tai toisesta, tulisi heti alkuun käyttää kaikki mahdolliset keinot, että työtön työntekijä lähtisi hakemaan uutta työpaikkaa heti ja työllistyisi nopeasti. Mitä pidemmäksi työttömyysaika venyy, sitä vaikeampaa on saada uusi työpaikka.


Voisiko työntekijäpulaa helpottaa, jos yritykset laskisivat hieman osaamisvaateita ja panostaisivat työntekijän kouluttamiseen tuleviin tehtäviin perehdyttämisen yhteydessä ja työuran jatkuessa? Vastaavasti työtä hakevat työntekijät voisivat harkita ottavansa vastaan myös muuta työtä kuin juuri omaa osaamistasoaan vastaavaa työtä, varsinkin työttömyyden osuessa kohdalle.


Autan ja toimin kumppaninasi mielelläni osaajien etsimisessä ja löytämisessä yrityksellesi tai organisaatiollesi. Ota yhteyttä!



4 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki