Kesän aikana on ollut paljon kirjoituksia työvoimapulasta ja sen tuomista haasteista eri aloille. Puhutaan kohtaanto-ongelmasta, joka tarkoittaa että työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa. Osalla aloista korona on lisännyt ongelmaa. Ravintoloita on jouduttu sulkemaan tai rajoittamaan aukioloaikoja työvoimapulan takia. Samaan aikaan meillä on paljon työttömiä.
Kohtaanto-ongelma on monisäikeinen ja siihen on monia syitä. Ongelmia aiheuttavat työvoimapula, työnhakijoiden osaaminen, joka ei kohtaa tarjottavien työpaikkojen kanssa ja samaan aikaan meillä on paljon työttömiä työnhakijoita. Alueellisesti työntekijät ja työpaikat ovat eri alueilla eikä työpaikan perässä muuttaminen ole helppoa. Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju totesi ylen kirjoituksessa kesällä, että ”nyt on työntekijöiden markkina. Joka haluaa löytää kyllä työpaikan”.
Kohtaanto-ongelma kuitenkin hankaloittaa myös työntekijöiden tilannetta, ei pelkästään työnantajien. Osaamistarpeet muuttuvat ja kehitys vaatii työntekijöiltä osaamisen kehittämistä sekä kouluttautumista. Jatkuva talouden rakennemuutos vaikuttaa myös työmarkkinoilla. Koulutuspaikat eivät kaikilla aloilla pysy tarpeiden perässä, ja ammattilaisia ei valmistu riittävästi. Eikä nämä asiat ratkea katsomalla kristallipalloon. Tarvitaan monenlaisia toimia.
Tulevaisuudessa asuinpaikkamme ei ehkä olekaan niin pysyvä
Ihmisten siirtäminen sinne missä on tarvetta osaajista, olisi yksi ratkaisu kohtaanto-ongelmaan. Tämä on kuitenkin meille ihmisille henkilökohtainen ratkaisu ei yhteiskunnallinen. Jokainen miettii haluaako luopua läheisistä, ystävistä, tutuista harrastuspaikoista ja omasta kodista. Työtä voi löytyä helpommin jos on valmiutta siirtyä paikasta toiseen. Helpommin siis kirjoitettu kuin tehty.
Uudelleen kouluttautumisen tehokkaat muodot olisivat myös hyvin tervetulleita. Näitä meillä jo on, mutta joillekin aloille koulutusputkea pitäisi saada nopeutettua. Tätä kautta voitaisiin rakentaa osaamista aloille joissa on pulaa tekijöistä. Tarvitaan myös lisä- ja täydennyskoulutusta koko ajan kaiken kehittyessä ympärillä. Koulutus, on se sitten uudelleenkouluttautumista tai täydennyskoulutusta, vaatii tulevaisuudessa varmasti uudenlaisia koulutusmalleja tai ainakin tehostettuja vielä nykyisestäänkin.
Ovatko työnantajat kartalla tulevaisuuden tarpeissa?
Jatkuva oppiminen työpaikalla on myös ratkaisu kohtaanto-ongelmaan, mutta vaatii suunnittelua niin työnantajalta kuin työntekijöiltä. Oppiminen vaatii omaa motivaatiota, energiaa ja sitoutumista työtekijältä, pelkästään työnantajan määräys ei riitä siihen. Aivot ovat jatkuvasti uuden edessä omaksuessaan koko ajan uutta tietoa ja osaamista.
Työnantajilta vaaditaankin kannustusta ja rohkaisua oman oppimisen kehittämiseen.
Tänään valmistuvat työntekijät tuskin tekevät työtä saamallaan koulutuksen osaamisella eläkkeelle saakka, vaan kehitys edellyttää jatkuvaa osaamisen syventämistä. Mikäli tätä ei tee, putoaa hyvin helposti kelkasta.
Yhteenvetona voisi todeta, että ainakin tarvitaan lisää liikkuvuutta ja täsmäkoulutusta sekä yrityksissä vielä enemmän henkilöstösuunnittelua ja tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointia. Yritysten on tiedettävä jo hyvissä ajoin etukäteen lähitulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeita pysyäkseen työntekijöiden markkinoilla kiinnostavana työnantajana. Muuten kilpailijat menevät sivuraiteelta ohi.
Comments