• salmekortelainen

Työuupumus on hiipivä tauti ja työnilo parantava lääke

Työministeri Tuula Haatainen peräänkuulutti viime viikolla Helsingin Sanomissa armollisuutta työpaikoille https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007609981.html. Tänä päivänä aikaisempaa enemmän työ on koettu henkisesti raskaaksi ja sen kautta työstä on aiheutunut haitallista stressiä. Onneksi tutkimuksen mukaan paljon koetaan työssä työn imua, innostusta ja tarmokkuutta. Tämä on hyvä asia. Lisää tuloksia näet täältä 10.11.2020 julkaistusta työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrista: https://tem.fi/-/tyoolobarometri-2019-nykytyoelama-kuormittaa-henkisesti-aiempaa-useampaa.


Kiire, etätyö, yksin tekeminen, deadlinet, ruuhkavuosien elämänrytmi, digitalisaatio, muutos, kilpailun kiristyminen ja monta muuta syytä voisi luetella siihen miksi työuupumus saattaa joskus hiipiä työpaikalle. Työuupumuksen oireita lisää helposti kiire ja stressi sekä työn henkinen kuormitus. Me naiset olemme tälle hieman miehiä alttiimpia.


Työuupumus alkaa hiipiä tilanteessa, jossa takana on pitkittynyt työstressi. Henkilö asettaa omat tavoitteensa korkealle ja sitoutuu vahvasti työhönsä. Työolosuhteet saattavat myös kuormittaa, ja tavoitteet jäävät saavuttamatta. Työntekijällä ei ole keinoja ratkaista tilannetta jolloin riski työuupumiselle kasvaa. Nykytyöelämä vaatii paljon enemmän ihmisiltä jo pelkästään tietoteknisten järjestelmien ja niiden hallitsemisen kautta. Aivot joutuvat työskentelemään yhä enemmän ja ymmärtämään sekä sisäistämään monenlaisia asioita aiempaa enemmän ja nopeammin.

Työuupumuksen merkkejä on yleensä ensimmäisenä väsymyksen kokeminen. Vaikka kuinka nukkuisi tuntuu, että on jatkuvasti väsynyt. Työuupumuksesta kärsivä kokee myös helposti ammatillisen itsetunnon laskua. Hän ei löydä keinoja kokea itseään virkeämmäksi ja paremmaksi. Tässä kohtaa kannattaa herätä. Ammattilaiset sanovat väsymyksen tulevan aina ensin ja sen jälkeen alkaa muut vaiheet seurata perästä. Oireita voi olla myös univaikeudet, rytmihäiriöt, erilaiset kiputilat. Oireet ovat hyvin yksilöllisiä. Myös vapaa-ajan tekeminen saattaa lisätä työuupumusta, jos vapaa-aika jatkuu kiireellisenä ja aikaa palautumiselle työstä ei ole riittävästi. Palautuminenhan ei aina tarkoita nukkumista ja paikallaan oloa. Se voi olla myös riittävää ulkoilua, urheilua, lasten kanssa leikkimistä ja vaikka musiikin kuuntelua.


Usein työnohjauksen, mentoroinnin, sparrauksen kautta päästään ratkomaan tilanteita, kun ne huomataan riittävän ajoissa. Jokainen meistä voi myös itse etsiä keskustelukumppaneita. Työnantaja voi miettiä vaikka työpaikan sisällä mentorointijärjestelmää, jossa kokeneemmat työntekijät ohjaavat ja auttavat vähemmän aikaa olleita tai uusia. Työnohjausta voidaan hankkia ulkopuolisen tahon toimesta, jolla päästään vaikuttamaan työntekemiseen ja sitä kautta tuomaan mielekkyyttä työhön. Monesti kiireessä ei huomaa tekevänsä epäoleellisia asioita niiden oleellisten sijaan. Epäoleelliset asiat saattavat viedä paljon aikaa ja aiheuttaa sitä kautta kiirettä ja voimattomuutta työntekemiseen. Ei ehkä jakseta tai osata delegoida riittävästi tehtäviä eteenpäin. Pyytää muiden apua tilanteessa, jossa omat resurssit eivät enää riitä. Työnohjauksen kautta pystytään kartoittamaan työn tekemistä ja sen vaiheita sekä työprosessia ja etsiä keinoja työntekemisen kehittämiseen. Tätä kautta saadaan myös työnimua.


Työnimu eli työnilo tuo tuottavuutta ja sen lisääminen työpaikalla tulee nopeasti euroina takaisin. Käytännön vinkki jokaiselle: mieti viime viikon onnistumiset ja aloita maanantaina aina miettimällä kuinka hyvin onnistuit viime viikolla. Eli positiivista ajattelua ja kiitollisuutta niistä asioista, jotka ovat hyvin elämässäsi ja tuottavat sinulle iloa ja mielihyvää. Lisäämällä positiivista ajattelua voit muuttaa omaa sekä koko työyhteisön asennetta ja työniloa lyhyessäkin ajassa.



Calmen HR-palvelut Oy

Salme Kortelainen

CEO, seniorkonsultti

salme.kortelainen(at)calmen.fi
+358 445 075 523

Y-tunnus 2917420-7

Suomi

  • Instagram
  • Facebook Social Icon
  • LinkedIn Social Icon