Työhyvinvointia ei voi vain ojentaa lusikalla ulkopuolelta tai tuoda paperilla työpaikalle. Jos ihmiset eivät itse lähde edistämään työhyvinvointia, ei auta vaikka kuinka monta paperia kirjoitettaisiin. Työntekijä on itse vastuussa myös työhyvinvoinnistaan. Ei voi vain odottaa, että johto hoitaa tämän asian kuntoon. Työhyvinvointi on itseasiassa hyvin arkinen asia. Se on arkea työpaikalla. Se on sitä kuinka työympäristö toimii, työprosessit ja johtaminen sujuvat sekä kuinka työyhteisö itse ottaa vastuun siitä. Työhyvinvointi on minulle tärkeä asia, ja koen sen tuottavuuden lähteenä. Yritys, missä voidaan hyvin, tuottaa aina enemmän euroja ja ihan konkreettista katetta. Tällaisissa yrityksissä asiakastyytyväisyys on korkealla, työntekijät jaksavat tehdä pitkiä työuria ja tilapäiset piikit työmäärässä eivät vaikuta heidän hyvinvointiinsa. He jaksavat innostua tekemisestään päivittäin ja myös kiireen keskellä.
Hyvinvoivassa työyhteisössä on aina luottamus ja avoimuus tekemisessä. Siellä kannustetaan ja innostetaan. Yhteen hiileen puhaltaminen näkyy ulospäin muille kuten asiakkaille tai sidosryhmille. Kiittäminen ja myönteinen palaute ovat arkipäivää ja työmääriä myös seurataan. Ongelmia ei peitellä vaan nostetaan rohkeasti esille. Erilaisissa liiketoiminta-alueen kriisi- tai muutostilanteissa toimintakyvyn säilyttäminen näkyy erityisesti ulkopuolisille kuten vaikka nyt koronan aikaan.
Mistä sitten tunnistaa pahoinvoivan työyhteisön? Yleensä pahoinvoivan työyhteisön tunnistaa siitä, että se ei vastaa odotuksiin. Ilmenee normaalia enemmän sairastamista, poissaoloja, koetaan stressiä, kiltit ja vastuuntuntoiset työntekijät osoittavat mahdollisia uupumisen merkkejä. Henkilöstö on sitä mieltä että töitä tehdään paljon, mutta se ei näy tuloksessa, koska työntekeminen on tehotonta. Henkilöstö ei tule työhön mielellään. Perjantai on iloisin päivä ja maanantai hieman ankeampi.
Työyhteisön pahoinvointiin pitäisi reagoida aina kun herää epäilys ettei työyhteisössä voida hyvin. Heti siinä vaiheessa, jos asia tulee mieleen. Tähän kannattaisi ottaa ammattilainen mukaan ratkaisemaan tilannetta. Todella tulehtuneissa tilanteissa tarvitaan usein työyhteisösovittelijaa. Tilanteeseen tulisi kuitenkin reagoida jo ennen kuin se tulehtuu, ja pyytää ulkopuolista sovittelijaa mukaan avuksi. Mitä aikaisemmassa vaiheessa päästään tilanteeseen vaikuttamaan sitä helpommin tilanne on ratkaistavissa. Katse voidaan suunnata tulevaisuuteen menneisyyden vatvomisen sijaan. Näin ei myöskään pääse syntymään vaikeasti ratkottavia tilanteita, jotka ehtivät vaikuttaa henkilöstöön, jonka seurauksena pahimmillaan tapahtuu irtisanoutumisia. Menetetään ihmisiä, jotka ovat yrityksen kannalta tärkeitä osaajia ja resursseja.
Työyhteisösovittelussa ihmisten välinen kommunikointi on saatava käyntiin ja katse tulevaisuuteen. Näissä tilanteissa työyhteisösovittelija tuo puolueettoman näkökulman ja auttaa etsimään ratkaisuja ristiriitatilanteisiin, jotta työyhteisö voisi taas keskittyä olennaiseen eli työhönsä. Tutkittu sovittelumalli, restoratiivinen työyhteisösovitteluprosessi, on sekä nopea että tehokas työkalu ristiriitojen ratkaisemiseen. FT Timo Pehrmanin väitöskirja on Euroopassa ensimmäinen ja uraauurtava. Voit katsoa täältä lisää https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61666.
Hyvin suunnitellut investoinnit työhyvinvointiin maksavat aivan varmasti itsensä moninkertaisina takaisin. Työntekijät kantavat itse vastuuta ja luovat sekä rakentavat ympärilleen hyvää oloa. Asiakkaat huomaavat tämän helposti. Liikkuessani joissain kaupoissa, näkee hyvin kuinka innostunutta porukka on. Mietin aina silloin, että teillä taitaa olla hyvä olla töissä tässä yrityksessä. Usein itseäni alkaa hymyilyttää asiakkaana ja tulee paremmalle tuulelle, kun näkee innostuneen asiakaspalvelijan tai myyjän kaupassa.
Syksyn budjettiriihessä hallitus joutuu miettimään ja tekemään toimia julkisen talouden tervehdyttämiseksi koronaelvytysten jälkeen. Yhtenä keinona on jopa vilauteltu eläkeiän nostamista. Pidetään itse kukin ja yhdessä hyvää huolta hyvinvoinnistamme. Autetaan itseämme pysymään hyvinvoivina mahdolliseen eläkeikään asti ja nauttimaan elämästä pitkän työrupeaman jälkeenkin.
Tässä sinulle kesäksi mietittävää. Mitkä työhyvinvointiin vaikuttavista asioista ovat sellaisia, joihin voit itse työntekijänä tai esimiehenä vaikuttaa? Mihin voit arjessasi kiinnittää huomiota tai tehdä toisin? Voitko kiittää ja kehua työkavereitasi päivittäin? Jokainen voi vaikuttaa. Aloita itsestäsi, ja huomaat kuinka se vaikuttaa muihin. Näin jaksamme pidempään hyvinvoivina työelämässä ja joskus sitten tulevaisuudessa voimme nauttia mukavista eläkepäivistä hyvinvoivina.
