Kuluneella viikolla olemme nähneet julkisuudessakin tunteiden purkauksia valtakunnan huipulta, kun paineet alkavat olla niin korkealla, ettei pääministerimmekään tottuneena esiintyjänä tunteitaan pystynyt hallitsemaan.
Aika ajoin puhutaan tunneälystä ja pitäisikö johtajan tai esimiehen osata ja haluta olla empaattinen? Saavutetaanko empaattisella johtamisella parempia tuloksia kuin autoritäärisellä johtamisella? Onko empatia pelkkää ”pehmoilua”?
Uskallatko työpaikallasi sanoa, en tiedä? Osoitatko silloin osaamattomuuttasi? Saako työpaikallasi nauraa, hullutella tai vitsailla? Uskallatko ilmaista asioita musta tuntuu -lauseella? Pysähdytäänkö työpaikallasi keskustelemaan? Onko jokaisella aidosti mahdollisuus puheenvuoroon ja kuunnellaanko häntä arvostaen?
Mielestäni tunteet kuuluvat työelämään ja ne tulevat ihmisten mukana työpaikoille, halusimme tai emme. Moniko meistä pystyy laittamaan tunteensa täysin ”kaappiin” ennen kuin astuu sisälle työpaikalleen. Jos meillä ei olisi tunteita, muuttuisiko käytöksemme robottimaiseksi?
Empaattinen käytös ei tarkoita hyssyttelyä eikä huonon käytöksen sallimista
Empaattisella käytöksellä ja johtamisella voitetaan paljon hankalissa tilanteissa. Empaattinen suhtautuminen toiseen ihmiseen, on kyseessä sitten esimies tai työkaveri, johtaa yleensä parempaan lopputulokseen kuin tilanteiden ohittaminen tyyliin ”ei kuulu minulle” tai en osaa tai viitsi suhtautua toiseen empaattisesti ja läsnäolevasti. Empaattinen käytös ei tarkoita hyssyttelyä hyssyttelyn perään, vaan rakentavaa suhtautumista toiseen ihmiseen kuunnellen oikeasti toista ihmistä kiireestä huolimatta. Empaattinen suhtautuminen ei myöskään tarkoita, että huonoa käytöstä jonkun ihmisen taholta, tarvitsee toistuvasti sietää.
Kaikilla tunteilla on tarkoituksensa
Niin hyvillä kuin huonoillakin tunteilla on tarkoituksensa. Me kaikki tiedämme, että tunteet tarttuvat. Hankalassa tilanteessa tai kohdatessa toisen ihmisen hankalaa käytöstä, voisi yrittää olla menemättä mukaan tilanteeseen tai olemalla tuomitsematta toisen huonoa käytöstä. Näissä tilanteissa voisi pysähtyä pohtimaan, mitä huonon käytöksen takana on? Miksi hän tuntee noin? Miksi hän on vihainen tai ärtynyt? Miten voisin auttaa häntä? Usein pinnalla näkyvä vihan tunne voi johtua esimerkiksi käsittelemättömästä pettymyksestä.
Meistä jokainen voi opetella johtamaan omia tunteitaan
Meistä jokainen itse voi opetella johtamaan omia tunteitaan. Tunteita voi oppia hallitsemaan ja hyödyntämään positiivisia tunteita hankalissa tilanteissa. Tunteiden johtamiseen ei vaan löydy pikanappia tai -ratkaisua, jotta tuntisimme olomme hyväksi ja autuaaksi. Omaa hyvää oloa ja mielihyvähormoneja voi lisätä monella tapaa esimerkiksi halaamalla toista, liikkumalla luonnossa, urheilemalla, tapaamalla ystäviä, kuuntelemalla musiikkia tai meditoimalla, mikä meistä itse kullekin mielihyvää tuottaa ja kasvattaa. Kasvattamalla positiivisia tunteita, voimme hyödyntää niitä hankalissa ja tukalissa tilanteissa.
Tunteiden johtamisen voi aloittaa itsestään, kuten Camilla Tuominen kirjoittaa kirjassaan Johda tunteita, menesty työelämässä. Sen voi tehdä aloittamalla kysymään itseltään: Mitä jos minä olenkin se kuuluisa mätä omena työyhteisössä? Olenko minä se, joka valittaa ja luulen että muut valittavat? Piilottelenko omaa epävarmuuttani vihaisuuden alle? Olenko kateellinen ja puhunko toisista pahaa? Lyttääkö toisten rohkeat ideat?
Kohdataan niin hyvät kuin huonotkin tunteemme ja pysähdytään kuuntelemaan niitä ja opitaan niistä seuraavaa kertaa varten.
