Vastuullisuus on teema, joka on noussut vahvasti esille yritysten tekemisessä. Minäkin kirjoittelin vastuullisuudesta aiemmin ihan omastakin näkökulmastani. Olen viimeisen vuoden aikana pohtinut myös monen rekrytoinnin kohdalla työnhakijan vastuuta. Osaamisen kehittyminen lähtee aina yksilöstä, ja työnantaja voi antaa siihen työntekijälle sopivia mahdollisuuksia. Hakijalle osaamisen kehittyminen on aina korttipelin ”ässä”. Se antaa lisää mahdollisuuksia työntekemiseen, mutta aina myös uuden työn hakemiseen.
Monesti työntekijä on muodostanut jo kuvan yrityksestä tullessaan haastatteluun. Hänellä on jotain tietoa ja mielikuvaa, minne on hakemassa. Hän saattaa miettiä mitä yritys haluaa ja millaista osaamista minä voin tarjota yritykselle. Itse hakutilanteessa rehellinen ja realistinen kuva osaamisesta on tärkeä välittää haastattelijoille. Jos kuva ei vastaa todellisuutta, saattaa tiessä tulla jo koeaikana vastaan mutkia tai työsuhde jopa päättyä ilman jatkoa.
Älä tee itsestäsi ihannetyöntekijää vaan aito tekijä – aito oma itsesi
Rekrytoijalla/työnantajalla on mielikuva mitä he hakevat. Jos yrität väkisin vääntäytyä heidän muottiinsa, ilman että oikeasti tiedät mitä haetaan, saatat antaa väärän kuvan itsestäsi. Kimaltavat bling-blingit karisevat nopeasti ympäriltäsi koeaikana, jos ne eivät ole oikeasti sinua. Kannattaa enemmin olla rehellinen, kuin yrittää väkisin saada työpaikka, johon osaaminen ei riitä. Kuten kaikessa muussakin, myös uuden työntekijän kohdalla, on positiivinen asia, kun uusi työntekijä loistaa myös niissä asioissa, joita ei ole osattu etukäteen odottaa.
Kerro vastuullisesti, reilusti ja rehellisesti
Olet siis vastuullinen siitä mitä kerrot. Työnantajat/rekrytoijat eivät pysty kaikkea tarkistamaan. He myös haluavat uskoa sinua. Lupaukset mitä annat tulevat myöhemmin ilmi, jos ne eivät pidäkään paikkaansa. Tästä hyvä esimerkki on osaaminen. Yleensä rekrytoitaessa kaivetaan hakijan osaamista esille. Missä hän on parhaimmillaan, millaisia kehittymismahdollisuuksia hänellä on ja kuinka hän natsaa työnantajan tehtävän vaatimaan osaamiseen.
Jos hakija kertoo osaavansa ja tekevänsä asioita, jotka ei pidä paikkaansa. Mitä sitten tapahtuu? Alkaa arki ja työnteko, joka ei vastaakaan haastattelun ja hakemuksen mukaista kuvaa hakijasta. Koeaika voi jäädä ainoaksi kokemukseksi silloin hakijalle kyseisestä yrityksestä. Tämän takia on tärkeää olla rehellinen osaamisensa kuvaamisessa. Aina voi tuoda esille missä haluaa kehittyä, millaisia asioita tehdä tulevaisuudessa tai mihin hankkia lisäkoulutusta. Nämä ovat plussia, kun ne kerrotaan rehellisesti. Osaamattomuuden piilottelu taas vastaavasti ilmi tullessaan on aina rasite. On vaikea luottaa työntekijään, josta paljastuu sellaisia heikkouksia, jotka hän on haastattelussa luvannut olevan kunnossa. Tämä voi vaikuttaa myös uramahdollisuuksiin yrityksen sisällä tulevaisuudessa.
Avoimena saat positiivista vastakaikua
Vaikka et olisi ”täydellinen”, ja meistähän kukaan ei ole täydellinen, saat positiivisemman vastaanoton sekä vastakaikua olemalla rehellinen ja avoin kertoessasi itsestäsi. Miettimällä etukäteen kyseiseen tehtäväkuvaan soveltuvaa omaa osaamistasi. Tutkimalla yritystä sekä sen toimintaa ja kuinka myös oma persoonasi soveltuu tehtäväkuvaan. Koetko tehtävän olevan mielenkiintoinen ja sellainen, että koet sen kiinnostavan sinua useamman vuoden päästä.
Miettiessäsi omia vahvuuksiasi, voit hyödyntää aiemmin saamaasi palautetta. Mieti missä sinua on kehuttu aiemmissa työpaikoissa tai vaikka perhepiirissä. Oletko saanut kiitosta esimerkiksi hyvästä organisoinnista, muiden kannustamisesta työntekemisessä tai vaikka ison perhetapahtuman järjestämisestä. Tee itsellesi listaa siitä, mistä sinua kehutaan, ja kerro näitä ominaisuuksiasi omina vahvuuksinasi. Näin annat myös rehellisen kuvan osaamisen lisäksi itsestäsi. Kuvan, joka myös pitää paikkansa.
Voit kertoa olevasi paras, mutta muista kertoa missä olet oikeasti paras ja lunasta lupauksesi!
