• salmekortelainen

Tunnejohtaminen purkaa koronan aiheuttamia patoutuneita tunteita

Pysähdytäänpä katsomaan viime kesästä tähän kesään mennyttä vuotta. On kyllä ihan pakko todeta että monella ihmisellä ja työpaikalla on raskas vuosi takana. Onneksi kesä tuo tähän nyt helpotusta. Kesästä huolimatta työpaikoilla saattaa olla patoutuneita tunteita. Patoutuneet tunteet voivat alkaa purkautua koronan hieman helpottaessa. Niin kauan kuin työpaikoilla työn tekevät ihmiset, siellä on myös tunteita. Tunteita ei voi poistaa, eikä määrätä jätettäväksi oven ulkopuolelle töihin tullessa. Ne seuraavat ihmisen mukana, halusimme tai emme.


Hyväksy omat ja muiden tunteet ja opettele ymmärtämään, säätelemään ja johtamaan niitä

Tunteita on erilaisia ja niitä ilmestyy päivän aikana, mutta ne pitää osata hyväksyä. On opittava hyväksymään sekä omat että muiden tunteet. Johtajalla ja esimiehellä on myös omat tunteet, mutta hänen on osattava säilyttää siitä huolimatta fokus johtamisessa sekä esimiestyössä. Hänen osaamistaan on tunnejohtaminen tai voisiko sanoa, että hän joutuu ihmisten kanssa väkisin tunneviidakkoon ja löytämään oikeita reittejä niiden purkautuessa.

Tunnejohtaminen käsitteenä tarkoittaa vuorovaikutusta, jossa tunteet ovat mukana. Mitä sitten kuuluu vuorovaikutusosaamiseen? Minusta siihen kuuluu jämäkkyys, empaattisuus, kommunikointi, kuuntelu ja kuuleminen, vaikuttaminen, avoimuus ja tunteiden hyväksyntä.


Minusta nämä taidot ovat niitä, joita johtajat tarvitsevat päivittäisessä työskentelyssään. Monet haasteet työpaikoilla juontavat juurensa tunneongelmista. Tunneongelmat alkavat vaikuttaa työyhteisöön, jos niihin ei puututa riittävän ajoissa. Empatiaa on ihan varmasti tarvittu koronan aikaan usein työvälineenä ymmärtämiseen ja sen näkyväksi tuomiseen.


Tunteet näkyväksi

Kun tunteet uskalletaan tuoda näkyväksi ja niistä voidaan puhua työyhteisössä, on kaikilla turvallisempi olo. Pari viikkoa sitten postasin työyhteisösovittelusta, joka on keino ratkoa erilaisia ongelmatilanteita, joiden aiheuttajina saattavat olla pinnan alla olevat tunteet. Ne ovat saattaneet kyteä hiilloksena jo pidemmän aikaa, jolloin on mahdollista, että ne ovat alkaneet vaikuttamaan koko työyhteisöön. Tunteet voivat olla monen ristiriidan syynä ja kun niitä ei tuoda esille, saattaa vaikutukset olla dramaattisiakin.


Esimiehen tai johtajan tehtävänä on saada muut työskentelemään tehokkaasti ja saavuttamaan tuloksia, hän hyötyy tunneosaamisesta. Tunneosaaminen on tunnejohtamista johtajan pestissä. Tunnejohtaminen ei tarkoita sitä, että johtaja sanoo joka asiaan joo-joo. Ihan yksinkertaisesti tunnejohtamisella johtaja vahvistaa myönteisiä tunteita työntekijöiden ja työyhteisön sisällä. Tunnejohtamisella voidaan myös heikentää kielteisten tunteiden vaikutusta yhteisössä.


Kuinka tunteita voidaan johtaa?

Tietoinen tunnejohtaminen vaatii tunteiden tunnistamista. On aloitettava omista tunteista. Tunteisiin kun ei löydy vastauksia ulkopuolelta. Tunteista pitää ottaa itse vastuu. Tunnistettava millaisia tunteita itse koen eli suunnattava katse omaan systeemiin. Miten omat tunteeni ja käyttäytymiseni vaikuttavat muihin sekä ilmapiiriin? Ymmärrettävä ihmisten erilaisuus, ja se että meillä on erilaisia tunteita. Johtajan ei tarvitse tehdä mitään syväluotaavaa analyysiä. Hänen on ymmärrettävä millaiset tunteet saattavat vaikuttaa erilaisissa tilanteissa ja kohtaamisissa. Osattava ja uskallettava vahvistaa positiivisia tunteita, joka tuo jokaiselle työyhteisössä itseluottamusta ja rakentaa sitä kautta jokaisen oppimista sekä tehokkaampaa työntekoa. Itseluottamus lisää rohkeutta ja helpottaa tunnistamaan omia vahvuuksia.


Tunteilla on vaikutusta työtehoon

Tunnistamalla omat tunteensa on helpompi tunnistaa muiden tunteita. Omien tunteiden tunnistaminen ja niiden vaikutukset omaan itseensä antavat rohkeutta tehdä ja toimia. Vahvistavat omaa itseluottamusta. Tunteet meillä aktivoituvat hyvin monenlaisista ärsykkeistä ja tilanteista. Osa tunteista jää helposti niin sanotusti päälle. Silloin ne kuluttavat energiaa, ja niistä alkaa tulla elämäämme vaikuttavia asioita.


Psykologinen turvallisuus luo parhaat edellytykset tuloksen tekemiselle

Näitä ovat esimerkiksi isommissa organisaatiomuutoksissa pelon tunne omasta tilanteesta. Silloin se saattaa aiheuttaa työtehon laskua ja viedä työnteon iloa. Yleensä kaikki muutostilanteet aiheuttavat tunteita niin johtajilla kuin työntekijöillä. Johtaja ja esimies voi auttaa tunteiden käsittelyssä kertomalla itse omista tunteistaan ja luomalla kannustavaa sekä turvallista työilmapiiriä puhumisen kautta. Auttaa muita uskaltamaan puhua tunteistaan. Tunnejohtaminen korostuukin erityisesti kaikissa yrityksen muutostilanteissa. Jos tunneilmapiiriä ei koeta turvallisena, moni työntekijä ei tuo esiin näkemyksiään, vaan pysyy hiljaa. Uudet ideat jäävät piiloon.


Totuus tulee aina ilmi – kerro rohkeasti asioiden oikea laita

Johtaminen perustuu aina vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksessa on aina tunteita mukana. Kerro rohkeasti asioiden oikea laita niin kuin ne ovat. Jos yrität selittää muuta kuin miten asiat ovat, kuulijakuntasi aistii ettet ehkä puhu totta. 90 % kommunikaatiosta tapahtuu ilman sanoja eli katsein, elein, ilmein, asennoilla jne. Tunnejohtaminen ja tunteiden ymmärtäminen on siinä mielessä hyvä juttu, että jokainen voi kehittyä siinä. Se ei ole mitään salatiedettä. Hyvä oma itsetuntemus, omien tunteiden ymmärtäminen ja rohkeus keskustella sekä kuunnella muita auttaa pitkälle tunnejohtamisessa.


Keskustele ja vuorovaikuta avoimesti. Hiljaisuus ei ole todellakaan aina viatonta. Piiloviestintä syö helposti kaikki katteet yrityksen toiminnasta.