Työelämä muuttuu & työhönvalmennus auttaa löytämään suunnan

Suomen työelämä on suuressa murroksessa. Helsingin Sanomien tuore artikkeli (3.11.) “Suomi palvelee” kuvaa, kuinka Suomen talous on entistä vahvemmin kääntymässä palveluvaltaiseksi, myös vienti. Tehtaat toinen toisensa jälkeen ovat sulkeneet ovensa ja teollisuuden tiloja on jäänyt tyhjilleen.

Uudet työpaikat syntyvät ennen kaikkea asiantuntija-, asiakas- ja hyvinvointipalveluihin mutta samalla moni perinteinen työ on muuttunut tai kadonnut kokonaan. Yksityisten palvelujen puolella kaupan ala on edelleen suurin työllistäjä. Vuodesta 2007 vuoteen 2023 työpaikkojen määrä on eniten kasvanut sosiaalihuollon avo- ja laitospalveluissa, tietotekniikkapalveluissa, työllistämistoiminnassa ja kiinteistö- ja maisemanhoidossa. Lue lisää: https://www.hs.fi/paivanlehti/03112025/art-2000011572955.html

Kuten kaikki voimme kuvitella, muutos ei ole kivuton. Se haastaa niin työnantajia kuin työnhakijoitakin. Uudet roolit edellyttävät usein toisenlaista osaamista, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, tilannetajua, empatiakykyä sekä kykyä toimia monialaisissa tiimeissä. Työpaikan menettämisen kohdatessa myös työnhakutaitoja on harjoiteltava ja päivitettävä.

Tällä hetkellä myös osaajapula ja työttömyys elävät rinnakkain, aivan kuten Helsingin Sanomat toi esiin toisessa (3.11.) julkaisemassaan artikkelissaan, jossa insinööri Maged Morsi etsii töitä tuloksetta. Työttömyys käy lopulta kalliiksi niin työnhakijalle kuin myös yhteiskunnalle. On surullista kuulla, että Suomeen tulleet kouluttautuneet ja työelämässä jo pitkään toimineet osaajat joutuvat pohtimaan muuttoa Suomesta pois Eurooppaan tai muualle työpaikan perässä. Juuri näitä osaajia tarvitsemme Suomeen. Lue lisää: https://www.hs.fi/paivanlehti/03112025/art-2000011570780.html  

Itselleni herää kysymys, miten ehkäisemme nämä tilanteet, ettei osaavan työntekijän tai asiantuntijan tarvitse muuttaa pois Suomesta työpaikan perässä ulkomaille? Vuoden 2025 alussa voimaan tulleen työllistämisuudistuksen myötä työttömyyssakot horjuttavat kuntien taloutta. Miten toimimme, että ihmiset työllistyvät ja työttömyyssakot saadaan pienemmiksi?

Tämä kertoo jotakin olennaista suomalaisesta työelämästä eli työnhakijoita kyllä on, mutta kohtaanto ei toimi eli:

·       Moni työnantaja lykkää osaajan palkkaamista vallitsevassa epävarmassa yleisessä taloustilanteessa tai vaikka tarvetta olisi.

·       Myös tällä hetkellä vallitseva tilanne, jossa avoimiin työpaikkoihin tulee suuria määriä hakemuksia työllistäen näin paljon rekrytoivaa yritystä, voi saada työnantajan lykkäämään rekrytoinnin avaamista.

·       Monella työnhakijalla on osaamista, mutta ei välttämättä näkyvyyttä tai oman osaamisen sanoittamista tai keinoja osoittaa omaa osaamistaan palveluvaltaistuvan talouden tarpeisiin.

Valmennus tuo suuntaa ja näkyvyyttä

Tässä tilanteessa uravalmennus ja työhönvalmennus voivat olla ratkaisevassa roolissa ja auttaa työnhakijaa työllistymisessä.

Valmennus ei ole vain “työhakuopas”, vaan ennen kaikkea prosessi, jossa työnhakija pysähtyy ja löytää uudelleen oman suuntansa:

·       Mitä osaan, miten se näkyy ja miten sen sanoitan tai kerron siitä?

·       Mitä haluan seuraavaksi tehdä ja miksi?

·       Missä tai millaisessa yrityksessä haluan työskennellä?

·       Miten voisin hyödyntää osaamistani muuttuvissa työrooleissa?

Valmennuksen avulla voidaan tunnistaa vahvuuksia, rakentaa henkilökohtainen työnhakustrategia ja löytää rohkeutta sanoittaa oma osaaminen uudella tavalla. Se on ennen kaikkea itsetuntemuksen ja suunnan kirkastamisen työkalu, ei pelkästään työnhakuasiakirjojen ajan tasalle päivittämistä.

Työelämän murros vaatii myös mielen joustavuutta

Työelämän muutos koskettaa meitä kaikkia, ei vain työnhakijoita. Kun palvelusektori kasvaa, myös johtajuus ja työyhteisöt muuttuvat. Tarvitaan kykyä johtaa tunteita, rakentaa vuorovaikutusta ja tukea jatkuvaa oppimista.

Työhönvalmennus voi olla silta, joka yhdistää yksilön osaamisen ja työelämän tarpeet. Valmennus myös haastaa katsomaan omaa tilannetta eri näkökulmista ja pohtimaan voisiko tehdä ihan jotakin muuta omalla osaamisellani, kuin tähän asti. Se auttaa näkemään, että työnhaku ei ole pelkkä välivaihe, vaan osa jatkuvaa ammatillista kasvua.

Toivoa ja toimintaa & ei pelkkää selviytymistä

Maged Morsin tarina on inhimillinen muistutus siitä, miten helposti osaava ihminen voi jäädä näkymättömäksi. Kun työnhaku pitkittyy, myös usko omiin mahdollisuuksiin voi hiipua.

Valmennus voi palauttaa toivon ja toimijuuden tunteen: “Minulla on paikka tässä yhteiskunnassa ja minulla on keinoja löytää se. Etenen askel askeleelta koti asettamaani tavoitetta”.

Yhteiskunnallisella tasolla jokainen onnistunut työllistymistarina on investointi, joka vahvistaa sekä yksilöä että yhteisöä. Siksi valmennuksen merkitys on paljon suurempi kuin yksittäinen työnhakutilanne. Työnhakijan työllistymisellä on merkitystä työnhakijalle itseen sekä yhteiskunnalle.

Palveluvaltaistuva Suomi

Palveluvaltaistuva Suomi tarvitsee ihmisiä, jotka osaavat olla vuorovaikutuksessa, oppia uutta ja liikkua joustavasti eri roolien välillä. Ura- ja työhönvalmennus tarjoaa välineitä juuri tähän eli se auttaa löytämään suunnan, antaa näkökulmia, auttaa vahvistamaan itseluottamusta ja avaamaan ovia, joita ei ehkä vielä itse näe. Työelämän muutos ei ole vain haaste, se on myös mahdollisuus rakentaa inhimillisempää ja merkityksellisempää työtä.

Kirjoittajasta

Olen Salme Kortelainen ura- ja työhönvalmentaja, rekrytoija ja yrittäjä. Työni ytimessä on tukea ja valmentaa ihmisiä työnhaussa ja oman suunnan löytämisessä urallaan sekä auttaa yrityksiä löytämään juuri ne oikeat osaajat työyhteisöihinsä.

Miten teidän organisaatiossanne tuetaan työnhakijoiden tai henkilöstön siirtymiä ja urakehitystä?