Kilpailu osaajista on jo globaalia, ja tulee vielä kiristymään nykyisestään. Ennen houkuteltiin Suomeen yrityksiä ja investointeja, nyt kärjen painopiste on muuttunut ihmisiin. Yritykset myös päättävät investoinneistaan nykyään sen kautta, missä on paras työvoiman saatavuus. Mistä löytyy osaajia, tekijöitä ja missä vielä on työvoimaa houkutteleva ympäristö.
Työperusteisesta maahanmuutosta on ollut paljon keskustelua. Keskustelu ei ole turhaan, sitä todella tarvitaan tulevaisuuden työvoiman tarpeisiin. Työperusteisen maahanmuuton keskustelu on pitkälti ollut prosessien ja kuinka saadaan ihmiset integroitua yhteiskuntaamme näkökulmista. Yksi tärkeä tekijä on kuitenkin, että mikä on vetovoimamme. Tätä keskustelua joudumme miettimään, jos halutaan rekrytoida ulkomailta työntekijöitä.
Rekrytoitavat katsovat Suomea sekä sen vetovoimaa. Maamme, osaamisemme ja kehittymisemme on oltava osaajia kutsuvaa sekä houkuttelevaa. Jossain ennustuksessa oli, että kun mennään 2030 lukua kohti asiantuntemus alkaa olla niukkuushyödyke. Osaajia ei yksinkertaisesti ole niin vain saatavilla. Kilpailu osaavasta työnvoimasta on silloin todella maailmanlaajuista, ja osaajat ovat ne, jotka päättävät mikä maa on kovinta valuuttaa.
Innovaatioita ei synny ilman osaamista. Tätä kautta myös kasvatetaan perusturvaa ja hyvinvointia sekä tuottavuutta. Osaaminen on EU:ssakin nostettu yhdeksi keskeiseksi menestystekijäksi, mutta ratkaisut ja toimenpiteet ovat kuitenkin kansallisia. Työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija on todennut, että osaajia ei välttämättä meille tarvita valtavaa massaa, vaan hyvin mietityt pienemmät kohderyhmät, joiden avulla varmistetaan innovaatioiden kehittyminen ja tuotanto. No mehän emme ole suinkaan ainut maa, joka painiskelee osaajapulan kanssa. Ongelma on sama monessa muussakin maassa, koska osaajat karkaavat globaaleille markkinoille ja siirtyvät houkuttelevampaan kohteeseen.
Onko meillä koulutuspaikkoja tarpeeksi?
Koulutuspaikoista on myös ollut mediassa. On todettu että osalla aloja koulutuspaikkoja ei ole riittävästi. Pitkällä tähtäyksellä aloituspaikkoja tarvitaan lisää. Digitaitojen opettelua ja kehittämistä on lisättävä laajemmin jo perusopetukseen. Eri aloista on tehtävä nuoria kiinnostavia ja houkuttelevia. Monella alalla on tehtävä alan brändäämistä, jotta saadaan niin ulkomaiset, kotimaiset kuin koulusta valmistuvat osaajat pitämään maatamme houkuttelevana työpaikkana.
Työministeri Tuula Haatainen lupasi jo viime vuonna, että hallitus takaa nopean reitin Suomeen töihin erityisasiantuntijoille, kasvuyrittäjille sekä heidän perheenjäsenilleen vuoden 2021 aikana. Nyt D-viisumin käyttöönotosta on lakiesitys, ja pikakaistan valmistumista on lupailtu kesäkuulle 2022. D-viisumi on saatava pikaisesti käyttöön myös opiskelijoille, jotka haluavat tulla tänne meille. Nopea ja sujuva saapuminen tänne on elinehto meille osaajien ja opiskelijoiden saamiseksi.
Tällä hetkellä osaajien saaminen Suomeen töihin on haasteellinen ja liikaa aikaa vievä prosessi. Osalle yrityksiä tämä saattaa olla este lähteä etsimään työvoimaa ulkomailta. Esimerkiksi ulkolaisen työntekijän tullessa Suomeen suomalaisen tai Suomessa toimivan työnantajan palvelukseen tai on solminut työsopimuksen tai vastaanottanut sitovan työtarjouksen ja tulee Suomeen töihin EU/ETA-alueen ulkopuolelta, työntekijän oleskelulupa myönnetään kaksivaiheisesti. TE-toimisto tekee työntekijän oleskelulupahakemukseen osapäätöksen ja Maahanmuuttovirasto lopullisen päätöksen. Koko prosessiin menee helposti aikaa jopa puoli vuotta. Hakemus kannattaa täyttää huolellisesti, koska lisätietopyynnöt ja niiden lähettäminen pidentää hakuprosessin käsittelyä. Prosessin kulut ovat noin 500€ ja luonnollisesti hakemusprosessiin käytetty aika.
Mielenkiintoista luettavaa on myös: Näin maahanmuutto pelastaa Suomen. EVA Analyysin Jäähyväiset nuivuudelle ovat kirjoittaneet ekonomisti Sanna Kurronen ja konsultti Jussi Pyykkönen. file:///C:/Users/Salme/Downloads/eva-analyysi-no-100.pdf
Tänne meille soveltuisi hyvin osaajiksi nuoret perheet, jotka haluavat turvallisempaa elinympäristöä ja arvostavat luonnon läheisyyttä. Saisimmeko osaajat paremmin pysymään Suomessa töissä tukemalla heidän puolisoidensa työnsaantia sekä perheenjäsenten viihtymistä maassamme.
Mikäli tarvitset apua ulkomailta rekrytointiin, voit olla yhteydessä. Autan myös näissä rekrytoinnin suunnitteluissa.
