Potentiaalisten työnhakijoiden määrän vähentyminen avoimiin työpaikkoihin on ollut näkyvissä jo jonkin aikaa rekrytoinneissa. Johtuuko ilmiö epärealistisista työnantajien vaatimuksista ja odotuksista haettavan henkilön osaamista kohtaan vai jostakin muusta? Ilmiötä pohdittiin eilen 19.5.2022 Ylen aamussa.
Kuten moni meistä rekrytoijista ja työnantajista on laittanut merkille, työmarkkinat ovat kummallisessa tilassa. Samaan aikaan meillä on ollut jo pitkään sekä työvoimapulaa että työn ja työnhakijoiden kohtaanto-ongelmaa. Tämä käy ilmi myös työ- ja elinkeinoministeriön huhtikuussa 2022 julkaiseman ammattibarometrin mukaan.
SAK:n mukaan työvoimapulan taustalta löytyy työnantajien epärealistisia vaatimuksia, jotka eivät edes aina ole välttämättömiä tarjolla olevan työn kanssa. Samansuuntaiseen kannanottoon yhtyy työvoimaviranomainen. Itse en näe asiaa ihan näin yksioikoisesti. Harvoin työnhakija täyttää kaikki hakuilmoituksessa esitetyt vaateet. Eikä työnantajatkaan oleta kaikkien vaateiden täyttymistä, jos hakija on kehittymiskelpoinen ja motivoitunut pitämään osaamistaan yllä ja kehittämään osaamistaan.
Työpaikkailmoituksia löytyy laidasta laitaan
On totta, että työpaikkailmoituksia näkee laidasta laitaan. Muutaman rivin lyhyistä ilmoituksesta pitkiin yksityiskohtaisiin ilmoituksiin. Itse näkisin tärkeänä, että työpaikkailmoitus puhuttelee hakijoita. Sen pitää olla totuudenmukainen ja vastata aidosti avoinna olevan tehtävän vaateita. Hyvästä hakuilmoituksesta työnhakija saa realistisen kuvan työtehtävästä ja sen vaateista. On hyvä tuoda myös mahdollisimman konkreettisesti esille mahdollisuudet urakehitykseen ja mitä työsuhde-etuja työpaikka tarjoaa työntekijöilleen.
Työpaikkailmoituksessa ei kannata luvata maita ja mantuja, vaan aidosti ne asiat, jotka toteutuvat valitun hakijan aloittaessa tehtävässä. Hyvin muotoilun työpaikkailmoituksen avulla voidaan myös säädellä ja kohdentaa, millaisien hakijoiden halutaan tehtävää hakevan sekä vaikuttaa hakijoiden määrään.
Kannattaa myös olla realisti, kun miettii millaista osaajaa ja taitotasoa tarvitaan tehtävässä. Kannattaa miettiä mitä hakijalle voidaan tarjota vastineeksi? Niin sanotut vaateet työntekijälle ja työstä saatava ”vastine”, pitää olla synkassa keskenään.
Pitäisikö rimaa osaamisvaateiden osalta laskea työpaikkailmoituksissa?
Rekrytointiprosessia avatessa on hyvä pysähtyä ensimmäiseksi miettimään millaista osaamista yritys tai organisaatio tarvitsee? Mitä osaamista tiimistä mahdollisesti puuttuu? Millaiseksi työ voidaan sisällöltään rakentaa? Voidaanko työn sisältöä muokata ja suunnitella erilaiseksi kuin ennen?
Voimmeko tehdä tehtävästä vaihtelevampi tai muuttaa työaikoja? Kannattaa katsoa ympärille ja miettiä, teemmekö täysin samoja asioita kuin muut vai voimmeko erottua jollain joukosta? Monesti yrityksessä työntekijöillä saattaa olla hyviä ajatuksia työn kehittämiseksi. Kannattaa ottaa työntekijöitä mukaan kehittämään työnkuvaa ja työn sisältöä. Tällä lisätään olemassa olevan henkilöstön motivaatiota ja sitoutetaan työhön. Työntekijät innostuvat enemmän työstään ja puhuvat myös ulospäin työnantajasta positiiviseen sävyyn.
Positiivinen työnantajakuva houkuttelee osaajia
Positiivinen työnantaja kuva auttaa myös rekrytoinneissa osaajien löytämisessä. Työnantajakuvaa rakennetaan kaikkialla missä yritys/organisaatio näkyy. Niin sosiaalisessa mediassa, esitteissä, ilmoituksissa, muussakin markkinoinnissa sekä työpaikan seinien sisäpuolella sekä ulkopuolella. Yrityksen työntekijät ja vetäjät toimivat yrityksen käyntikortteina. Työnantajakuvan rakentaminen kannattaa aina.
Kirjoitin blogissani viime tammikuussa haasteista löytää osaajia avoimiin tehtäviin ja miten tilannetta voi yrittää helpottaa. Blogin voit lukea verkkosivuilta https://www.calmen.fi/post/etsitk%C3%B6-suorittavaan-ty%C3%B6h%C3%B6n-tekij%C3%B6it%C3%A4
On kaikkien osapuolien etu, niin tulevan työntekijän kuin työnantajankin, että rekrytointi onnistuu. Työnhakijan kannattaa reilusti kuvata omaa osaamistaan juuri sillä tasolla kuin se todellisuudessa on ja tuoda rohkeasti esille omia toiveitaan työhön liittyen. Vastaavasti työnantajan kannattaa totuudenmukaisesti työnpaikkailmoituksessa kertoa työstä ja sen vaateista sekä mitä työntekijältä odotetaan. Haastattelu on se paikka, missä viimeistään nämä asiat puhutaan auki. Näin ehkäistään mahdollisia virherekrytointeja.
Ja mikä sen antoisampaa kuin että työntekijä pääsee työhön, joka häntä motivoi ja haastaa sopivasti sekä antaa työntekijälle onnistumisen tunteita. Työnantaja saa juuri sellaisen työntekijän ja osaamisen yritykselleen kuin oletti saavansa työntekijän hakemuksen ja haastattelun perusteella.
Tehdään yhdessä onnistuneita rekrytointeja!
